sunnuntai 30. toukokuuta 2010

Hartiahuivi

Palasin taas mummonruutuihin. Tuli hankittua sininen kesämekko ja päätin tehdä sille sopivan hartiahuivin kaveriksi. Lankana käytin seitsemää veljestä, valkoista ja kahta erilaista sinistä. Koukku oli iso, kooltaan 8. Tein ruutuihin ensin kaksi kerrosta sinisellä ja sitten kaksi kerrosta valkealla. Ruutuja tein yhteensä 36 kokonaista ruutua (20 tummemmealla sinisellä ja 16 vaaleammalla) ja 9 puolikasta ruutua (vaaleammalla sinisellä).















Lopuksi taas yhdistelin ruudut virkkaamalla ja virkkasin vielä yläreunaan yhden kerroksen puolipylväitä. Huivista tuli lopulta aika painava (520 g), lankaa siis kului noin 3 1/2 kerää. Sinisiä riitti hyvin vanhat jämäkerät, valkoista meni noin 2 1/2 kerää.

torstai 27. toukokuuta 2010

Entisöity renginkaappi

Miehen mummolan aitasta löytyi vanha renginkaappi ja päätin pistää sen käyttökuntoon. Itse asiassa se kyllä olikin ihan kohtalaisessa kunnossa, mutta karmean värinen. Kirkkaan sininen siis.















Ensin raaputtelin maalit pois kuumailmapuhaltimen ja kittauslastan avulla. Kaapissa oli jonkin verran koristuksia ym. koloja, joista maalia oli hankala saada pois. Sitä varten ostin purkillisen maalinpoistoainetta, jolla ahtaampienkin paikkojen putsaus onnistui. Maalia oli kaikkiaan kolme kerrosta, sinisen alla vielä vaalemapi sininen ja sen alla ruskea. Varsinkin alin kerros oli varmaan aika vanhaa maalia, kuumetessa siitä tuli melkoista mössöä. Kaapin ikää en osaa arvioida, mutta ainakin kaikki liitokset on tehty puutapeilla ja taotuilla nauloilla.















En ollut hirveän turhantarkka maalin raapimisen kanssa. Joihinkin koloihin sitä vähän jäi mutta annoin olla. Näyttääpähän siltä että on elämää nähnyt. Maalin raapimisen jälkeen hioin pinnan kauttaaltaan hiekkapaperilla. Ja lopuksi petsasin Herdinin petsillä, astetta tummemmalla ruskealla kuin mitä kaapin pinta hiottuna oli. Ja eikun etsimään kaapille paikkaa!

sunnuntai 23. toukokuuta 2010

Emalointia

Ostin jo joskus talvella emalointivärejä ja kuparisia korupohjia. Tarkoituksena oli emaloida koruja sähkölieden päällä. Tekivät semmoista joskus Strömsössä. Ostin kuitenkin vahingossa semmoisia värejä, joille pitää olla enemmän lämpöä kuin sähköliedellä saa. Muutaman epäonnistuneen yrityksen jälkeen laitoin värit ja pohjat odottamaan parempaa aikaa...

Nyt kaivoin ne esiin ja päätin kokeilla tohon kanssa. Ensin ripottelin siivilän läpi värejä korupohjille. Värit oli aika kalliita, joten ostin vain kolmea väriä, keltaista, sinistä ja punaista. Mutta sekoittamalla niistä kai saisi aikaan vaikka mitä. Ja värit ovat tosi riittoisia, tällä määrällä pärjään varmaan loppuikäni:)















Varsinaisen kuumentamisen tein ulkona metallikehikon päällä. Puhalsin toholla altapäin. Värijauheen sulaminen kesti muutaman minuutin.















Lopputulos oli kahtaanlainen. Pari onnistui ihan hyvin, kolme ei ihan niin hyvin. Huonommin onnistuneissa oli ehkä vähän liian paksulti jauhetta tai sitten tohotin liian läheltä. Keltainen väri myös tuntui sulavan huonommin kuin muut. Korujen takapuoli meni tohotuksesta vähän nokiseksi, joten korut pitää putsata toiselta puolen ennen kuin voi ripustaa vaikkapa kaulaan.