Tilkutusta

Tekaisin parit tilkutukset. Siskon poika lähtee opiskelemaan, joten tein uuteen opiskelijaboksiin "löhötyynyn". Sisällä Ikean höyhentyyny mitoiltaan 65 x 65 cm ja päällisenä sekalaista tilkkua. Ompelin ensin tilkut kiinni toisiinsa ja sitten rivi kerrallaan kiinni paksumpaan kankaaseen, niin että päällisestä tuli tukeva. Laitoin myös vetoketjun, jotta päällistä saapi pestä tarvittaessa.

Ja ystävän ihanaiselle vauvalle tein tilkkupeiton. Kun vaan ehtisi vielä näkemään uuden tulokkaan niin peitto pääsisi omistajalleen :)

Karjalaiset kangashelmet

Uusimmassa Taito -lehdessä (6/2014) oli ohjeet karjalaisten kangashelmien tekoon. Eikun tekemään! Kankaita on kertynyt enemmän kuin omiksi tarpeiksi, joten materiaalia kyllä riittää. Ja näihin toki riittää hyvin pienikin määrä, kaikenlaiset vanhat tilkut voi laittaa käyttöön. Vanua ei nyt juuri ollut, mutta laitoin helmiin sisälle huovutusvillaa. Ajanee saman asian.

Leikkasin kankaasta ohjeen mukaan halkaisijaltaan 5,5 cm ympyröitä. Lopputuloksena oli omaan makuuni aika isoja helmiä. Etenkin niskan puolella isot helmet on vähän hankalia. Toisaalta isot helmet on tietysti näyttävämpiä. Seuraavalla kerralla taidan kuitenkin hieman pienentää ympyrän kokoa. Tosin mitä pienempi ympyrä on, sitä hankalampi lienee ommella reunat yhteen ja saada helmestä mukavan näköinen. Mutta ainahan voi yrittää.

Pujottelin lankaan sen verran (38 kpl) helmiä, että komistus mahtuu hyvin pään yli. Ihan koreet, kun vaan tulisi joskus pidettyä!

Kesäkasseja ompelemalla

Palasin tässä ompelemisen opiskelussa alkeisiin... Lienee parempi tehdä ensin jotain helpompaa niin ei heti mene hermo. Tuttu kässäope suositteli kassien ompelemista ja vinkkasi myös kivasta kirjasta "Ihanat itsetehdyt laukut" (Minerva kustantamo). Kirja meni hankintaan ja kassien ompelu tuumasta toimeen. Aloitin helposta, eli ihan tuommoinen peruskassi. Ulko- ja sisäpuoli sekä kahvat kaikki samasta kankaasta. Oli vallan helppo.

Seuraavaksi tein melko samanlaisen kassin, mutta ulkokankaan tein tilkkuraidoista. Melko helppoa edelleen, pelkkää suoraa ompelua. Kantokahvoista tein vähän pidemmät niin voi olallakin kantaa. Tämä meni siskolle synttärilahjaksi.

Kolmanteen kassiin otinkin sitten jo vaikeamman ohjeen. Löysin sen Hipun blogista, nimellä "Ompele oma bägisi". Hieno ohje kerrassaan! Tosin näin aloittelijalta meni kyllä yksi ilta jo pelkästään kaavojen tekoon ja kankaiden leikkaamiseen. Se oli yllättävän hidasta. Hipun ohjeesta poiketen laitoin tukikankaan myös ulkokankaaseen kun se oli aika ohutta. Kangas oli vanha verho, jonka löysin kirpparilta keväällä. Ompeluun meni sitten jo kaksi iltaa, varsinkin kun välillä jouduin purkamaan... Mutta ohje oli kyllä niin hyvä, että tämmöinen aloittelijakin ymmärsi. Olin tosi tyytyväinen lopputulokseen, vaikka tekemiseen menikin monta päivää. Ihan en vielä leipääni taitaisi ompelijana tienata...

Ja kasseja tuli sitten kesän mittaan ommeltua lisääkin vaikka huru mykke, en vaan muistanut puolistakaan kuvaa ottaa ennen kuin jaoin niitä maailmalle. Semmosta se on.

Oppiskohan tuota ompeleen?

Olin aina ala- ja yläastella puu- tai metallitöissä. Kaikki "tyttöjen käsityöt" on siis pitänyt opetalla omatoimisesti joskus myöhemmin. Neulomiset ja virkkuut meneekin ihan hyvin, mutta ompelu meinaa tökkiä. Viimeistään siinä vaiheessa, kun pitäisi jotain vaatetta ommella, niin menee sormi suuhun. Tai ainakin siinä vaiheessa, kun pitäisi kaavoja tehdä tai ommella yhteen jotain muuta kuin suorakulmioita.

Mutta kun kirpputoreilta on tullut osteltua vaikka mitä kivoja kankaita, niin oishan se kiva jotain vaatettakin osata ommella. Eipä auttanut muu kuin rueta opettelemaan. Ompelevat tutut kehoitti tekemään kaavoja omien lempivaatteiden mukaan ja aloittamaan jostain helposta. No niinpä sitten yritin. Mittailin yhtä kohtuu helpon näköistä tunikaa ja piirtelin kaavat. Se oli aika hankalaa, kun tunikassa oli muotolaskokset (hieno sana, opin kirjasta, että niitä kutsutaan tällä nimellä...) sekä rinnan alla että selässä. Mutta yritin mittailla nekin ja ottaa huomioon kaavassa.

Valitsin kankaaksi yhden ei-niin-rakkaan retroverhon, jotta ei kovasti harmittaisi jos menee pahasti pieleen. Olisi tietysti pitänyt tehdä eka versio vaikka vanhasta lakanasta, mutta käsivällisyys ei riittänyt. Sitten jos siitä olisi tullut hyvä niin ois harmittanut kun työ meni hukkaan:)

Sitten eikun leikkaamaan ja ompelemaan. Kohtuullisesti sainkin palaset leikattua ja ommeltua. Tosin saumavarat tuotti ongelmia, unohdin yhdestä palasta ne kokonaan pois ja piti leikata uudelleen. Onneksi oli tarpeeksi kangasta. Ompelin muotolaskokset ja sitten palat yhteen. Ja sitten tietysti jouduin jo purkamaan, kun muotolaskokset oli takana liian pienet. Sain ne kuitenkin tehtyä uusiksi kohtuullisella vaivalla ja ilman totaalista hermoromahdusta. Lopuksi siksakkasin saumavarat.

Hihansuihin, kaula-aukkoon ja helmaan ompelin vinonauhan (sekin oli uusi termi, sain myös ohjeistuksen siihen mikä ero on vinonauhalla ja kanttinauhalla ja mihin niitä käytetään). En tosin saanut ihan sen väristä vinonauhaa kuin halusin, mutta sinnepäin.

Lopputulos oli kohtuullisen ok. Ihan ne muotolaskokset ei menneet nappiin ja vinonauhan ompelu oli hankalaa ja ehkä ne kaavatkaan ei olleet ihan kohillaan... Eli ei muodoltaan ihan samanlainen kuin se tunika mistä yritin tehdä kaavat, mutta välttänee ensikertalaiselle. Ehkäpä yritän vielä tehdä jotain muutakin!

Sohvatyynyjä

Rupesi harmaat sohvatyynyt tympimään. Tai oikeastaan ne on tympineet jo pitkään ja uudet kankaat oli ostettuna jo kesällä, mutta vasta nyt pitkinä pyhinä sain aikaiseksi ommella. Kankaina oli kirpparilta ostettu tilkkutyö sekä pöytäliina. Pöytäliina olisi muuten päässyt käyttöön sellaisenaan, mutta siinä oli pari reikää.




















Pöytäliinasta tein kaksi pientä 40 cm x 40 cm tyynynpäällistä ja tilkkupalasta yhden isomman, 50 cm x 60 cm päällisen. Mukavasti vähän väriä harmaaseen sohvaan.

 
 

Hiuskampoja

Jatkoin syksyllä aloittamaani hiuskorujen tekoa. Tilasin Villihelmestä hiuskampoja, joiden reunassa oli reikiä. Ensin ompelin kampaan tarkoitetut koristeet kiinnin kankaaseen ja sitten kiinnitin kankaan kammassa oleviin reikiin. Vallan helppoa. Kolme erilaista jaksoin väkertää ja ne kaikki onnistui mielestäni ihan ok. Tosin harvoin tuommoisia kampoja varmaan tulee käytettyä kun en oikein ole nutturaihmisiä.

Ensimmäisen koristeluun käytin tummanpunaista huopaa ja punaisia puuhelmiä.

Toiseen kampaan tein koristelut farkkukankaasta, sinisistä napeista ja helmistä.

Kolmenteen tein kukan valkoisesta kankaasta ja reunoille kiinnittelin valkoisia nappeja ja helmiä.

Russian retro

Silittelin taas vähän muovipusseja kiinni kankaaseen. Taannoiselta Venäjän reissulta toin matkamuistomyymälässä kaupiteltuja, venäläisillä retrokuvioilla kuvioituja pusseja. Hinta oli 10 ruplaa kpl eli muutamia kymmeniä senttejä. Kaksi pusseista tarttui silitettäessä hyvin ja siististi kiinni kankaaseen, kolmas (tuo keltakukkainen) ei oikein silittämisestä tykännyt. Sen osalta jälki oli huonoa enkä sitten siitä tehnytkään mitään.

Toisesta pussista tein pari kännykkäkoteloa ja toisesta vähän isomman passipussin. Ompelu on helppoa kun muovin ja kankaan yhdistelmä ei purkaudu. Noin pieniä vetoketjuja tosin oli hieman hankala saada hankituksi. Onneksi oli muutamia vanhoja jemmassa ja Sastan tehtaanmyymälästä sain muutaman lisää. Mutta ihan sopivat on vielä hakusessa.

Hiuskoristeita

Etsin kaupasta mieleistä hiuskukkaa, en löytänyt. Itsehän se piti rueta mokomia vääntämään. Ja kun tein yhden niin sitten toisenkin ja muutaman lisää... Toiset enemmän, toiset vähemmän onnistuneita. Osa meni omaan käyttöön, osa jakoon sisarusten tytöille ja muillekin.

Käytin kaikenlaista mitä kaapeista löytyi: kankaita, nauhoja, nappeja, helmiä, jne. Ja netistä tilasin muutamia erilaisa pinnipohjia (Villihelmi) ja kampauskiinnikkeitä (PinniMinni). Ihan mieleisiäni kiinnikkeitä en tosin onnistunut löytämään. Haussa olisi semmoiset toista päätä kohti kapenevat kiinnikkeet, jollaisia on kaupasta ostettavien hiuskukkien takana. Mikähän liike sellaisia myynee?

Kukkien teko-ohjeita on netti pullollaan, etenkin englanniksi löytyy jos vaikka minkälaista ohjetta. Eli enpä ala tekotapoja tässä esittelemään. Pinnit kiinnitin kukkiin ihan vaan ompelemalla. Nuo "hauenleuka" kiinnikkeet pujotin huopapalaan tehtyjen reikien läpi ja liimasiin kiinni kukan takapuolelle.  Hiuskoruja tehdessä koin myös ahaa-elämyksen siitä, että Pinterest on käsityön tekijän uusi paras ystävä:) Jos asia kiinnostaa, niin kannattaa googlettaa vaikka "homemade hair accessories" niin johan löytyy vaikka mitä!

Muovipussien silitystä

On jo pitkään pitänyt kokeilla muovipussin silittämistä kankaaseen ja sainpa lopulta aikaiseksi. Muutaman pussin olin jo aiemmin tätä tarkoitusta varten jemmannut.

Leikkasin pusseista sopivia kuviopaloja ja silitin kiinni vanhaan lakanakankaaseen. Silityksen tein kahden leivinpaperin välissä. Eri muovit näköjään käyttäytyi aika eri tavalla. Tuo valkopohjainen muovi tarttui kankaaseen hyvin, samoin punainen. Vihreä taas osittain suli semmoiseksi tahmaksi ja tarttui kiinni jopa leivinpaperiin. Mutta kaksi onnistunutta kolmesta on jo ihan hyvin ensikertalaiselta:)

En vielä kerinnyt tehdä "muovikankaista" muuta kuin tämmöisen pienen pussukan. Leikkasin kaksi samanalaista palaa valmiista "muovikankaasta" ja ompelin koneella pussin reunat yhteen. Yläosasta sitten liimasin kiinni tuommoiseen sulkijalaitteeseen. Käynee vaikka kukkarosta.

Joulukukkaverhot ja muuta

Löysin kirpparilta eurolla käheen retrokapan ja pari salusiinia. Kappa oli kunnossa ja se pääsi ikkunaan jouluverhoksi, kun nyt sattuu joulu olemaan. On se ainakin jouluisen värinen:) Salusiinit oli huonommassa kunnossa, niistä ompelin pari käsipyyhettä ja patalaput verhon seuraksi.

Jouluksi tein myös muutamia lahjoja itse. Karpalolikööriä netistä löydetyllä ohjeella (2 l karpaloita, 1 l viinaa ja 6 dl sokeria). Seisotin astiassa pari kuukautta, murskasin marjat, siivilöin ja pullotin. Ja käytettyihin tuikkukuppeihin tein tervakynttilöitä. Eli sekoitin kynttilämassaan vähän tervaa tekovaiheessa. Tuli muuten ihan hyviä, mutta sydänlanka oli liian paksua. Palavat aika nopeasti.

Tuunattu T-paita

Ostin messuilta tuommoisia kivoja silityskuvia ja -kirjaimia. Ajatus oli, että niillä voisi koristella vaikka tyynynliinoja tai jotain. Vaan kun löysin kirppailta kivan T-paidan (Esprit, ihan kuin uus, 3 €), arvelin kokeilla siihen. Kuvien silitysohjeessa kyllä sanottiin, että ne on tarkoitettu puuvillakankaalle. Olis pitänyt uskoa... Paita oli 95 % puuvillaa ja 5 % elastaania, mutta sekin oli kai liikaa. Yritin kiinnittää kuvan paitaan ohjeiden mukaan ja kuva kyllä irtosi taustastaan, mutta kankaalle ei jäänyt kuin vaalea varjo (se mikä näkyy harmaana kaistaleena tuon possukuvan ympärillä). Kun paita kuitenkin oli jo pilalla, en viitsinyt luovuttaa vaan kiinnitin kuvat vanhaan lakanaan ja ompelin sitten paitaan kiinni. Ihan kohtalainen lopputulos. Tietenkään jäykkä lakanakangas ei ihan "istu" joustavaan paitaan ja tuossa pöydälle levitettynä se näkyy ryppyinä kankaassa. Mutta kun paidan laittaa päälle niin ylimääräiset rypyt kyllä häviää.

Tilkkupeitto vauvalle

Tekaisin tilkkupeiton pienelle poikavauvalle. Kankaina kaikenlaisia vanhoja kangaspaloja ja taustakankaana vaaleaa tikkikangasta. Fleecekin ois ehkä ollu ihan hyvä taustalle, muttei kovin koiraystävällinen. Mitoiksi tuli n. 105 x 120 cm. Tilkut on vähän sikin sokin eikä kovin kohakkain, mutta ei se vauva sitä älyä! Onnea Minna ja popula, tää tulee jahka saa kyydin:) Hyviä unia!


















Ja peiton mukana lähti äitille ja isille tämmöiset lämmikkeet.

Päiväpeitto tilkuista

Näitä siskon kaappien (ja omienkin) ylijäämäkankaita edelleen työstän. Leikkelin käsivaralla isoja, n. 40 x 40 cm tilkkuja vanhoista lakanoista, tyynynliinoista, verhoista, jne. Osa oli jo niin hiutuneita, että ei ainakaan kaikki osat olleet käyttökelpoisia. Tilkuista tuli kohtalaisen samankokoisia, mutta lopputuloksesta näkee että ei ihan... Järjestelin tilkut lattialla mukavaan järjestykseen ja ompelin sitten yhteen jonoiksi.

Minulla oli pohjana veljen perheen (koko suku käytössä!) vanha Ikean 220 x 260 cm valkea päiväpeitto, jossa oli jotain lasten aikaansaamia reikiä. Ompelin tilkkujonot siihen kiinni. Sitten leikkasin ylimenneet osat pois ja viimeistelin peiton reunat (vähän miten sattuu...). Käytin koko ajan samaa keltaista lankaa, en jaksanut välillä vaihdella. Minun ompelukone on tämmöinen ikivanha, käytettynä ostettu romu ja sillä ompelu on kyllä välillä melkoista taistelua. Ihan tuli hiki ommellessa.

Peitto pääsi omaan makkariin ja siitä tuli kyllä totisesti sen näköinen, että vanhoja petivaatteita on käytetty. Mutta onpahan ainakin värikäs. Nyt pitäisi enää tehdä sängynpääty, sekin on ollut suunnitelmissa jo pitkään.

Tuoksupussit

Sisko siivoili kaappejaan ja sain sen seurauksena ihanan pitseillä koristellun tyynynliinan. Se oli kyllä osin kellastunut ja hiutunut mutta arvelin ottaa parhaat osat käyttöön.















Keräilin appiukon ruusupuskista ruusun terälehtiä, rutistelin vähän ja laitoin pellille kuivumaan. Sekaan laitoin myös valkoapilan kukkia. Piti kuivatella ihan huoneenlämmössä kun kuivuri oli mökillä.
















Tein pienet "tyynyt" ohuesta varhokankaasta ja laitoin niiden täytteeksi kuivuneet lehdet ja kukat. Ja tyynyt laitoin tyynynliinasta tehtyihin pusseihin, joihin vielä kirjailin kukkakoristeet. Toinen pussi pääsee vessaan, toinen mökille. Ei ne kyllä kovin voimallisestit tuoksu, mutta ovatpahan mukavan näköisiä.

Käännettävä takki koiralle

Ostin taannoin kaksipuolista fleecekangasta Sastan myymälästä. Tarkoituksena oli jo silloin tehdä siitä takki meidän saksanseisoja Moskulle. Toisella puolella on maastokuvio ja toinen on kirkkaan oranssi. Oranssista saa hyvän huomiovärin metsästyskäyttöön tai muutenkin ulkoiluun. Kangas on lojunut kaapissa jo pari vuotta ja vasta nyt pääsin tuumasta toimeen.

Piirsin ensin kaavat vanhan kaupasta ostetun takin mukaan sanomalehtipaperille. Sitten leikkasin fleecen sopivan kokoiseksi kaavan mukaan ja ompelin takin muotoon. Vaikka fleece ei purkaudu, ompelin silti takin reunaan kanttinauhan. Takin kiinnitys on selkäpuolella ja toimii lukkosoljella. Kuvissa takki puoliksi taitettuna sekä molemmin puolin Moskun päällä.











































Ihan hyvä tästä tuli, vaikka fleece kyllä imee kaiken karvan koirasta:)