torstai 31. maaliskuuta 2011

Rintamerkkitaidetta

Löysin kirpparilta eurolla ison pinon 80- ja 90-luvun rintamerkkejä. Osa oli niin hilpeitä, suorastaan nostalgisia, että oli pakko ostaa. Kiinnittelin valitun otoksen merkkejä paksuun kanttinauhan pätkään ja ripustin vessan peiliin riippumaan. Koko letka ei mahtunut kerralla kuvaan, joten tekele on tuossa alla kahtena pätkänä. Samalla reissulla ostin myös vanhan peltikaapin, keksirasian ja peilin, niihin kenties palaan myöhemmin...

torstai 17. maaliskuuta 2011

Millefiori!

Innostuin taas vähän tuosta askartelumassasta. Joskus varmaan 15 vuotta sitten yritin tehdä millefiorihelmiä cernit -massasta, mutta niistä ei kyllä tullut oikein mitään. Värit sekoittui keskeneään pahasti. Surffattuani jonkun aikaa netissä ja katseltuani youtubesta hyviä ohjevideoita päätin taas yrittää. Ilmeisesti nuo massatkin on vuosien varrella jonkin verran kehittyneet. Netissä olevien ohjeiden mukaan näköjään Fimo on suositumpaa millefiorin tekoon, joten ostin pienen värilajitelman Fimoa. Ja lisäksi ostin terävän askarteluveitsen, vaikka mattoveitsen teriä kyllä olisi ollut itselläkin.

















Millefiorin teko itsessään on aika helppoa ja erilaisia ohjeita ja malleja on vaikka millä mitalla. Tein ihan yksinkertaisia kokeiluja eri väreillä. Helmiä tein jokusen, mutta enemmän ihastuin riipusten tekoon. Ja tietysti muutamia korvakoruja tein riipusten kaveriksi. Millefioripötköstä kun leikkasi siivuja ja laittoi vierekkäin ja kaulitsi päältä niin tuli mukavan näköistä levyä. Niillä levyillä sitten päällystin massan jämäpaloja. Pienestä määrästä massaa sai yllättävän paljon aikaiseksi ja tuo pieni Fimo -lajitelma varmaan riittää pitkäksi aikaa, jos nyt en ihan intoonnu. Osa tuotoksista onnistui paremmin, toiset vähän huonommin, mutta noin keskiverrosti olin ihan tyytyväinen:)





tiistai 8. maaliskuuta 2011

Koukkuamalla

Serkku osti syksyllä käsityömessuilta tunisialaisen eli kaksipäisen virkkuukoukun. Itse en vielä silloin sen päälle ymmärtänyt, mutta kun näin mitä ihanuuksia serkku sillä oli tehnyt niin piti äkkiä kipittää kauppaan. Virkkuukoukuksi aika tyyris kun maksoi 12 euroa, mutta eiköhän liene sen väärti. Koukun koko on 4, muuta kokoa ei täällä ollut saatavillakaan.






Langoiksi käytin vanhoja seiskaveljeksiä. Koukkuaminen on tosi helppoa ja mukavaa, tosin aika paljon hitaampaa kuin virkkaus tai neulominen. Lapasten tekoon meni monta iltaa. Päällepäin koukkuamisjälki on mukavan näköistä ja lupputulos paksua ja kestävän tuntuista. Ihan erilaista kuin vaikkapa neulotussa lapasessa. Koon määrittämiseen (ainakin tuolla nelosen koukulla) pätee näköjään suunnilleen sama kuin neuloessa, tein 43 silmukan aloituksen ja lapasista tuli melko sopivat keskikokoiseen miehen käteen. Oli niin kivaa että taidan tehdä näitä lisää! Ja kinnasneulakin pitäisi ostaa jossain välissä, se on vielä kokeilematta.



























Nämä toiset tein isälle. Muuten samanlaiset, mutta yläreunan päättely onnistui jo paremmin.



















Ja vielä yhdet siskon pojalle ylioppilaslahjaksi. Näissä käytin toisena lankana (Seitsemän veljeksen sijaan) tuparilahjaksi saatua, paikallisen lammastuottajan lankaa. Se olikin ihanan väristä ja tuoksuista:)
























Ja sitten vielä yhdet pienet kaverin vauvalle...

lauantai 5. maaliskuuta 2011

Taas pukkaa hartiahuivia

Vielä yksi hartiahuivi tuli väännettyä. Novitan Varpu -lankaa en enää saanut mistään, joten piti hankkia jotain muuta. Paikallinen pieni käsityömyymälämme on ottanut valikoimiin erilaisia ulkolaisia lankoja ja sieltä sitten valkkasin yhden. Okiteks Linate angora eco oli nimi ja sinivalkoisen version valitsin. 60 % näkyy olevan akryylia ja 40 % mohairia ja Turkissa on tehty. Ei ihan niin mukavan pörröistä kuin Varpu, eikä väritkään olleet ihan samalla tavalla minun makuun, mutta menettelihän tuo. Pari 100 g kerää ostin ja molemmat käytin. Virkkaamiseen käytin koukkua nro 3. Mallia ei ollut paikalla niin piti ottaa kuvat tuolien avustuksella.