Koristeita risuista

Olen aina ihastellut joulumyyjäisissä myytäviä risukoristeita. Vaan ikuna en ole ostanut kun oon aina ajatellut, että osaisi kai noita itsekin vääntää. Tähän asti en ole saanut aikaiseksi, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan...

Mökin pihasta kaadettiin ylimäärisiä koivuja ja niistä keräilin oksia talteen. Mielestäni keräsin oksia paljonkin, vaan aika vähiin nuo kävivät. Yhteen koristeeseen menee näköjään yllättävän paljon risuja. Risujen pituudet vaihteli puolesta metristä reiluun metriin. Näköjään mitä pidempi ja "rennompi" oksa on, sitä helpompi sitä on työstää. Liian paksut oksat on huonoja.

Koko tuosta risumäärästä sain aikaan kaksi sydäntä ja yhden kranssin. Kaikkien sitomiseen käytin tummaa rautalankaa (jota myös meni yllättävän paljon). Sitominen oli aika työlästä ja sotkuista, en olisi uskonut koivunoksien vääntelyä näin hankalaksi. Joskus on tullut tehtyä kransseja havuista, mutta niistä olen luopunut kun ovat niin työläitä. Vaan ei nämä koivunoksat juuri sen helpompia olleet, hyvä puoli tosin se, että joka paikka ei ole pihkassa.

Lopuksi koristelin aikaansaanokset vielä ohuella juuttinarulla. Samasta narusta tein myös ripustuslenkit. Ja kranssiin laitoin koristeeksi myös matonkudetta. Kranssista tuli hieman toispuoleinen kun oksat loppui kesken, vaan eipä tuo haitanne. Onneksi ei tullut kerättyä tämän enempää oksia, ihan riittävä ponnistus oli jo näiden kolmen teoksen aikaansaamisessa.

Hiuskampoja

Jatkoin syksyllä aloittamaani hiuskorujen tekoa. Tilasin Villihelmestä hiuskampoja, joiden reunassa oli reikiä. Ensin ompelin kampaan tarkoitetut koristeet kiinnin kankaaseen ja sitten kiinnitin kankaan kammassa oleviin reikiin. Vallan helppoa. Kolme erilaista jaksoin väkertää ja ne kaikki onnistui mielestäni ihan ok. Tosin harvoin tuommoisia kampoja varmaan tulee käytettyä kun en oikein ole nutturaihmisiä.

Ensimmäisen koristeluun käytin tummanpunaista huopaa ja punaisia puuhelmiä.

Toiseen kampaan tein koristelut farkkukankaasta, sinisistä napeista ja helmistä.

Kolmenteen tein kukan valkoisesta kankaasta ja reunoille kiinnittelin valkoisia nappeja ja helmiä.

Emalointikurssilla

Olipa kerrankin tyhypäivä miun maun mukkaan:) Oltiin siis työporukalla Taito Pohjois-Karjalan emalointikurssilla. Oli ihan superkivaa!

Pari vuotta sitten jo testailin emalointia, mutta ilman oikeanlaista uunia tulos oli vähän heikohko. Mutta tänään homma luisti ja tulosta syntyi. Kurssimaksuun kuului opetuksen lisäksi emalointivärit ynnä muut tarvikkeet sekä erilaisia korupohjia. Tuossa alla koko työporukan parhaimpia aikaansaannoksia.

Ja omia parhaita töitä tässä seuraavaksi. Taitokeskukselta voisi kuulemma vuokrata sitä emalointiuunia. Pitänee vuokrata ja laittaa ne omatkin aiemmin ostetut värit uudelleen käyttöön.

Myöhemmin...
Käytiin vielä kaveriporukalla toisen kerran emalikurssilla:)
Siellä tein muutaman korun lisää.

Russian retro

Silittelin taas vähän muovipusseja kiinni kankaaseen. Taannoiselta Venäjän reissulta toin matkamuistomyymälässä kaupiteltuja, venäläisillä retrokuvioilla kuvioituja pusseja. Hinta oli 10 ruplaa kpl eli muutamia kymmeniä senttejä. Kaksi pusseista tarttui silitettäessä hyvin ja siististi kiinni kankaaseen, kolmas (tuo keltakukkainen) ei oikein silittämisestä tykännyt. Sen osalta jälki oli huonoa enkä sitten siitä tehnytkään mitään.

Toisesta pussista tein pari kännykkäkoteloa ja toisesta vähän isomman passipussin. Ompelu on helppoa kun muovin ja kankaan yhdistelmä ei purkaudu. Noin pieniä vetoketjuja tosin oli hieman hankala saada hankituksi. Onneksi oli muutamia vanhoja jemmassa ja Sastan tehtaanmyymälästä sain muutaman lisää. Mutta ihan sopivat on vielä hakusessa.

Säärystimiä

Sisko kävi iloisessa itänaapurissa ja toi tullessaan Kostamuksesta ihanan värisiä lankoja:) Olivat väittäneet villalangoiksi ja siltä ne kyllä tuntuvatkin. Yksi vyyhti painoi noin 300 g, eli yhteensä lankaa on lähes kilo. Tosin eivät ole ihan tasalaatuisia vaan toiset ovat paksumpia ja toiset ohuempia. Vaan sepä ei menoa haittaa.

Langantuojalle tein säärystimet tuosta tummemmasta oranssista. Puikkojen koko 3,5 ja silmukoita 64. Aika paksut tuli kun lanka on niin paksua, mutta eipähän palele! Kuva on siskon miehen ottama, itse en muistanut kuvata.

Ja vaaleammasta oranssista tein samalla mallilla ja samoilla puikoilla säärystimet toiselle siskolle. Lankojen paksuusero näkyi lopputuloksessa, näistä tuli jonkin verran isommat vaikka silmukkamäärä oli sama. Mahtuu alle vaikka villasukka... Vielä olisi työn alla samanlaiset itselle tuosta vihreästä langasta.

Hiuskoristeita

Etsin kaupasta mieleistä hiuskukkaa, en löytänyt. Itsehän se piti rueta mokomia vääntämään. Ja kun tein yhden niin sitten toisenkin ja muutaman lisää... Toiset enemmän, toiset vähemmän onnistuneita. Osa meni omaan käyttöön, osa jakoon sisarusten tytöille ja muillekin.

Käytin kaikenlaista mitä kaapeista löytyi: kankaita, nauhoja, nappeja, helmiä, jne. Ja netistä tilasin muutamia erilaisa pinnipohjia (Villihelmi) ja kampauskiinnikkeitä (PinniMinni). Ihan mieleisiäni kiinnikkeitä en tosin onnistunut löytämään. Haussa olisi semmoiset toista päätä kohti kapenevat kiinnikkeet, jollaisia on kaupasta ostettavien hiuskukkien takana. Mikähän liike sellaisia myynee?

Kukkien teko-ohjeita on netti pullollaan, etenkin englanniksi löytyy jos vaikka minkälaista ohjetta. Eli enpä ala tekotapoja tässä esittelemään. Pinnit kiinnitin kukkiin ihan vaan ompelemalla. Nuo "hauenleuka" kiinnikkeet pujotin huopapalaan tehtyjen reikien läpi ja liimasiin kiinni kukan takapuolelle.  Hiuskoruja tehdessä koin myös ahaa-elämyksen siitä, että Pinterest on käsityön tekijän uusi paras ystävä:) Jos asia kiinnostaa, niin kannattaa googlettaa vaikka "homemade hair accessories" niin johan löytyy vaikka mitä!

Virkkausurakka

Kesän virkkuu-urakka venyi vähän isommaksi. Taito lehden numerossa 3/2013 oli ohje neliöistä virkatulle matolle ja sitä rupesin soveltamaan. Käytin kaikkia vanhoja jämäkuteita, tarkoituksena päästä eroon epämääräsisistä pikkukeristä. Aika hyvin se onnistuikin:) Ainoastaan uloimman kerroksen harmahtavan kuteen ostin Käsityökeskuksen alekorista. Vaikka jämäkuteet olivat vähän eri paksuisia, niin ei se oikeastaan haitannut. Keskimäärin sain aikaan melko samankokoisia neliöitä.

Aluksi oli suunnitelmissa tehdä neljän neliön matto, mutta kun jämäkuteita oli niin paljon niin päätin tehdä isomman. Tein lopulta kymmenen neliötä. Tosin niissä on vain kahdeksan kerrosta eli vähemmän kuin ohjeessa. Uloimmaksi virkkasin jokaiseen neliöön vielä yhden kerroksen kiinteitä silmukoita. Ja kun olin yhdistänyt neliöt niin virkkasin vielä koko maton ympäri yhden kerroksen kiinteitä silmukoita. Kokoa matolle tuli noin 90 x 230 cm. Paikkaa ei ole vielä mietittynä, mutta voisi sopia mökille.