Helmikirjailun tuotoksia

Tämä helmikirjailuinnostus on jatkunut pitkin kesää ja muutamia tuotoksiakin on syntynyt. Rannekoruja ja yksi kaulakorukin. Varsinkin nyt kun illat ovat pimentyneet ja on satanut tuota kauan toivottua vettäkin niin on aikaa näpertää. Pääasiassa olen käyttänyt töihin vanhoja helmivarastoja ja jotain kirpputoreilta ostettuja nappeja, korviksia, tms. Joitakin pusseja siemenhelmiä ja paljetteja tilailin. Paljetit ovatkin aika käteviä kun niillä saa peitettyä isompia alueita aika nopeasti. Meidän pimeässä pirtissä ongelmana on se, että valo ei meinaa millään riittää näin tarkkaan työhön ja joskus istuskelenkin otsalammpu päässä. Ukkoa huvittaa:)

Betoniruukku(ja)

Pitihän niitä betoniruukkujakin sitten kokeilla. Tein aluksi pari kokeilua, joista toinen onnistui ihan hyvin ja toinen ei-ihan-niin-hyvin. Taisin tehdä siihen ei-niin-hyvin-onnistuneeseen liian löysän betoniseoksen, jolloin seoksen sisään laitettu muotti ei millään meinannut pysyä paikoillaan. Myöskään muotin reunoille virittelemäni pitsi ei pysynyt paikallaan ja vedinkin sen pois seoksen joukosta jo heti kättelyssä.

Aluksi siis liimailin pitsiä ja kakkupaperia kahteen ämpäriin. Alla kuva "pitsitetyistä" ämpäreistä. Pysyivät ihan hyvin tavallisella erikeeperillä. Toiseen ämpäriin laitoin pohjalle myös muutamia kanaverkkoon ujutettuja viinpullon korkkeja, jotta pohjaan jäisi vesireiät. Sitten kaadoin tekemäni betonin (piti taas sotkea se käsin kun unohdin hakea sekoittimen lainaan) ämpäriin ja painoin ulkopuolelta öljytyn muotin seokseen. Olisi ollut viisasta ottaa muottiin laitettavat kivipainot jo valmiiksi käden ulottuville, nyt jouduin hakemaan ne kauempaa ja muotti tietysti nousi ylös ja näin ollen se reunalla ollut pitsi irtosi. Sekään ei varmaan auttanut asiaa että seos oli niin löysää.











































Toiseen ruukkuun tein sitten jo paksumman seoksen ja varasin painot valmiiksi vierelle. Onnistui heti paljon paremmin ja kakkupaperitkin pysyivät paikallaan:) Ja kun seos oli paksumpaa niin sain laitettua reunalle myös kiviä koristeeksi. Pohjia lukuunottamatta en laittanut näihin töihin rautalankaa tai -verkkoa vahvikkeeksi. Kestävät jos kestävät.















Annoin töiden kuivua viisi päivää, että eivät varmasti hajoaisi irroittaessa. Mutta hajosipa kumminkin. En meinannut millään saada töitä irti muoteista. Aikani telkkusin ja lopulta sain sisämuotit irti, tosin vasta sitten kun rikoin ne ja irrotin palasina. Sitten yritin irrottaa ulommat muotit. Eipä onnistunut sekään. Yritin hyvällä, mutta kun ei onnistunut niin sitten väkivalloin. Koputtelin muottia ulkopuolelta vasaralla, ensin hiljaa, sitten vähän kovemmin... Ei hyvä idea. Ruukku meni ihan palasiksi eikä siltikään irronnut kunnolla. Tuntui, että etenkin ruukun ulkoreuna oli vielä tosi kostea, eli päätin jättää toisen yrityksen vielä kuivumaan lisää.

Kuivattelin siis toista ruukkua vielä toiset viisi päivää. Nyt se sitten irtosikin muotista jo aika helposti. Harmitti vietävästi kun en malttanut antaa sen toisenkin vain kuivua lisää, jospa sekin olisi onnistunut. Yhden ruukun lopputulos sentään tyydytti, tosin en ole vielä varma oliko kaiken vaivan arvoinen. Kakkupaperista tullut kuvio oli aika hento, mutta näkyy sentään.















Yritin varmaan tehdä liian isoja ja kunnianhimoisia ruukkuja heti aluksi. Nuo laatat ja pitsibetonityöt oli niin helppoja, joten arvelin että helppoahan tämä. Käyttämäni astiat olivat ehkä liian taipumattomia ja siksi irrottaminen oli niin vaikeaa. Ne laastin sekoitukseen käytettävät mustat ja taipuisammat astiat olisi varmaan parempia. Öljyä kyllä laittelin muotteihin mutta varmaan sitäkin olisi saanut olla enemmän. Pitää kai taas yrittää uudelleen.

Pubitaulu

Opiskeluajoista lähtien on tullut kerättyä lasinalusia illanistujaisista ja ulkomaan reissuilta. Aluset tulivat taas vastaan laatikoita kaivellessa ja totesin että näistähän saisi hienon pubitaulun miehen tulevaan "whiskyhuoneeseen". Suunnitteluvaiheessa tosin tein kardinaalivirheen ja erehdyin kysymään mieheltä mielipidettä siitä mitkä aluset tauluun valitaan. Meillä meni maut vähän ristiin (minulle oli oleellista se mikä alunen näyttää hyvältä, hänelle se mille alusen markkinoima olut maistuu..), mutta lopulta saatiin aikaan kompromissiratkaisu:D

Kehykset tein vanhasta ikkunasta. Sitä ei ollut maalattu, joten ei tarvinnut maalia raapia. Riitti kun putsasi ja pesi ikkunat. Kaksi lasia kolmesta tosin oli vähän rikki, mutta koska lasit kuitenkin olivat tukevasti paikallaan en ruennut niitä vaihtamaan. Jospa rikkinäiset lasit toisivat aitoa pubitunnelmaa!

Leikkasin ruskesta pahvista ruutujen kokoiset palaset ja liimasin lasinaluset niihin kiinni. Pahvin taas kiinnitin kehyksiin epähienosti teipillä, mutta eihän se sieltä takaa näy. En halunnut liimata pahveja kiinni niin että ne olisi halutessaan helpompi vaihtaa. Kehyksen yläreunaan pitää vielä kiinnittää ripustuskoukut. Ja nyt vain odottelemaan whiskyhuoneen valmistumista!

Betonia ja pitsiä

Nämä betonihommatkin on näköjään vallan koukuttavia. Näin Kuopion asuntomessuilla pitsien avulla koristeltuja betonivateja ja heti piti päästä kokeilemaan. Ja tietenkin googlen kuvahaulla löytyi taas mukavia ideoita, tosin suomenkielellä yllättävän vähän. Eikun hakemaan kaupasta 25 kg säkki sementtiä. Hiekkana käytin kivituhkaa, jota on meillä rakennustyömaalla iso kasa maalampökaivon porauksen jäljiltä. Kivituhka on mukavan harmaan väristä, tosin aika pienirakeista. Osaan töistä laitoin kivituhkan lisäksi isorakeisempaa hiekkaa, aika vasta näyttää mikä vaikutus raekoolla on työn kestävyyteen. Sopivia pitsejä sain muutamalla eurolla kirppikseltä. Kamera oli valitettavasti reissussa niin en saanut kaikista työvaiheista otettua kuvia, mutta lopputuloksista sentään.















Ensimmäiset työt tein vanhan pesuvadin, metallilautasen, rikkinäisen frisbeen ja tarjottimen avulla. Mosaiikkilaattojen teosta opin sen verran, että lainasin lankomieheltä sekoittimen niin ei tarvinnut käsin betonimassaa sekoitella. Jos tekee isompia määriä esim. laattoja niin betonimylly olisi kyllä oiva kapsitus olemassa, oma meni keväällä rikki. Voitelin alustat ja niiden päälle laittamani pitsit ruokaöljyllä niin että ne olisi helpompi irrottaa. Lisäksi tein kokeiluja raparperin lehdillä suoraan tasaiselle alustalle. Yritin laittaa betonimassaa niin paksulti että työt kestäisivät, tosin päältäpäin oli vaikea arvioida onko massaa tarpeeksi. Isompiin ja paksumpiin töihin laitoin myös rautalankaa tai kanaverkkoa vahvikkeeksi. Lopuksi peittelin työt muovilla, että eivät kuivu liian nopeasti. Ei olisi millään malttanut odottaa töiden kuivumista, mutta pari päivää sinnittelin:)















Pitsien ja lehtien irrottaminen töistä onnistui ihan OK. Ainostaan raparperin lehtiruodit oli hankala irrottaa, mutta nekin varmaan saa kaivettua pois kunhan vähän kuivuvat. Toisella kerralla en enää edes laittanut öljyä ja hyvinhän nuo silti irtosivat. Raparperilaattaan tosin tuli hassut painaumat kun tein sen epätasaisen lankkuterassin päällä, tasainen alusta olisi ollut suotava. Vaan oopia ikä kaikki. Seuraavaksi pitää kokeilla ruukkujen tekemistä!

Mosaiikkilaattoja

Piti rueta vähän pihaa koristamaan. Sain vanhoja jämälaattoja kavereilta ja kiviä on tullut keräiltyä aina kun mukavia on kohdalle sattunut. Kaupasta kävin pari 25 kg säkkiä kuivabetonia. Olisin halunnut ostaa pikabetonia, mutta se on näin pienellä paikkakunnalla tilaustavaraa enkä viitsinyt odotella. Sekoittelin betonia ja vettä ämpärissä massaksi ja kaadoin sitten massaa muoviastioiden pohjalle n. 2 cm kerroksen. Sen päälle taittelin vähän rautalankaa, jotta laatta ei lohkeaisi kuivumisen jälkeen.















Sitten kaadoin päälle toiset pari senttiä betonimassaa ja tasoittelin pinnan. Laatoista tuli siis noin 4 cm paksuja. Rikoin laattoja, peilinpaloja, vanhoja lautasia, ym. vasaralla paloiksi ja niistä sitten rakentelin kuvioita massan pinnalle. Yritin upottaa palat niin syvälle massaan, että terävät reunat eivät törröttäisi. Palojen asettelu ja upottaminen oli aika hankalaa kun massa oli niin paksua ja varmaan tähän tarkoitukseen myös hieman liian isorakeista. Mutta kyllä ne sinne upposi kun aikansa paineli. Lopuksi pyyhin vielä mosaiikkipalojen päältä niihin tarttuneen laastin. Laitoin astioiden päälle muovikelmut että eivät kuivu liian nopeasti.





























Annoin laattojen kuivua pari päivää ja irrottelin sitten laatikoista. Putsasin vielä hankaamalla mosaiikkipalat lopusta laastista. Olisi pitänyt olla värikkäämpiä materiaaleja niin olisi tullut näyttävämpiä laattoja, mutta hyvä näinkin. Ensi kerralla osaan ostaa parempaa ja hienojakoisempaa betonia. Myös teräväreunaisten mosaiikkipalojen kanssa on syytä olla tarkkana että uppoavat tarpeeksi syvälle massaan. Ja sitäkin voisi kokeilla, että latoo mosaiikkipalat muotin pohjalle ja kaataa sitten betonimassan siihen päälle. Sain kahdesta betonisäkistä aikaiseksi 23 laattaa. Tosin niiden paksuus vaihtelee n. 3 - 5 sentin välillä. Tekisköhän näistä vaikka polun ulkoterassille? Siinäpähän näkisi kestävätkö talven yli.


























Sain lopulta aikaiseksi upottaa laatat saunapolulle. Pitää vielä laittaa hiekkaa reunoille niin "istuvat" paremmin.

Edelleen helmikirjontaa

Tämä on todella koukuttavaa! Piti rueta heti tekemään toista kun ensimmäisen sain valmiiksi. Tekeminenkin oli jo paljon nopeampaa kun oli vähän päässyt jyvälle asiasta ja tekniikasta. En vielä ehtinyt saada stiff stuffia enkä niitä rannekorupohjia (tilaus on kyllä jo sisällä:)), eli piti mennä niillä tarvikkeilla mitä oli. Mutta tuo huonekalukangas tuntuisi sopivan kirjontaan oikein hyvin. Nappikiinnitys sen sijaan ei ole ihan niin kätevä kuin toivoisi.




































Nämä tilatut korupohjatkin tuli ja pääsin niitäkin testaamaan. Rannerenkaat on minun makuun vähän liian pieniä, mutta onneksi löytyy kapearanteisia kavereita ja pieniä sukulaistyttöjä... Mutta pitää miettiä pystyisikö noita messinkirenkaita tekemään vaikka itse tai teettämään jossain isompia. Joka tapauksessa työstä tulee paljon jämäkämpi kun sen tekee renkaan ympärille eikä muutenkaan tarvitse miettiä kiinnitystä. Tässä alla oleva koru on ensimmäinen renkaan ympärille tehty ja se menee siskontytölle synttärilahjaksi.

Helmikirjontaa

Löysin uuden rakkauden:)! Tein joskus muutama vuosi sitten paljonkin helmitöitä, mutta helmikirjontaa en koskaan aiemmin ole kokeillut. Etsiessäni googlen kuvahaulla ideoita helmitöihin törmäsin sitten helmikirjailtuihin rannekoruihin. Päätin että tuota on kokeiltava! Googletin vähän lisää ja opin että töiden pohjana kannattaisi käyttää stiff stuff kangasta, mutta sitä minulla ei (vielä) ollut. Sain paikallisesta huonekalukaupasta näytepaloja huonekalujen verhoiluun käytettävää alcantara-jäljitelmää ja se sai kelvata näin alkuksi. Ja ihan hyvin se toimikin pohjakankaana, ei rispaannu ja kestää purkamistakin. Tämä ensimmäinen työ oli aikalailla kokeilua ja pistojen opettelua, mutta tekeminen oli mahdottoman mukavaa. Hidasta kylläkin, mutta onneksi on menossa jalkapallon MM-kisat niin on tullut katottua telkkaa:) Muuten tämä on ehkä enemmänkin talvi-iltojen hommaa. Aikaa tämän rannekorun tekemiseen meni useampi viikko.




























Kunhan Villihelmen verkkokauppa aukeaa kesätauolta saan tilattua stiff stuffia sekä metallisia rannekorupohjia. Tähän ensimmäiseen tein "lenkki ja nappi"kiinnityksen kun en jaksanut odotella korupohjaa. Ranteen puolelle tulevana kankaana käytin säämiskää. Sekin piti käydä ostamassa autojen varaosakaupasta kun ei täkäläisestä kangaskaupasta löytynyt. Helminä ja kapusseina käytin lähinnä vanhoja jämiä, mutta jahka taas ehdin tilaamaan lisää... Omat ja sukulaisten nappikaapit ja kotikunnan kirpputoritkin tuli jo käytyä läpi materiaalien etsinnässä.















Jos joku innostuu asiasta niin kannattaa laittaa googlen kuvahakuun hakusanoiksi esim. "bead embroidery" tai "bead embroidered cuff" niin johan alkaa löytyä vaikka minkälaista kuvaa ja ideaa. Ja tekemällä oppii. Itse opin esim. että läpinäkyvän kapussin alle ei kannata tehdä kuulakärkikynällä merkintää eikä ennenkaikkea liimata sitä keltaisella liimalla... Vaikeinta kai on keksiä kaunis malli ja löytää hyvin toisiinsa sointuvia helmiä ym., mutta kokeilemalla sitäkin kai oppii. Voi kun tulis jo pimeät talvi-illat:)