Itse tehtyjä mormuskoita

Enpä olisi uskonut näitäkään tekeväni, vaan teinpä kuitenkin. Istuttiin yks lauantai-ilta telkkaa katsomassa kun mies löysi sohvalta sinne pudonneen puuhelmen. Ja sitten alkoi tupitus, että kun aina on joka paikassa helmiä ja koukkuja ja neuloja ja vaikka mitä niin ettei sekaan mahdu. Ja että miks et ikinä tee mitään mistä ois oikeesti jotain hyötyä, vaikka mormuskoita... No pakkohan se sitten oli koettaa.

Kävin kaupasta tavallisia ongenkoukkuja, kokoa kuusi. Olisi tietysti pitänyt olla perhokoukkuja, joissa tuo lenkki on vähän taitettu, mutta ei niitä täältä käpylästä saanut. Sen verran olen pilkkimistä kokeillut, että suunnilleen tiesin mistä on kyse ja lisäksi googletin netistä vähän kuvia ja ohjeita. Kieputin ensin koukun ympärille pienen metallipalan rautalangalla, jotta mormuskalle tulisi painoa. Sitten päällystin möykyn fimo-massalla ja koristelin. Ja lopuksi kovetin uunissa. Näyttävät kyllä vähän siltä kuin olisivat karanneet jostain muumi-kirjasta. Jos näillä joskus saa yhdenkin sintin niin teen varmasti lisää! Mutta onpahan nyt sitten ainakin yritetty tehdä jotain hyödyllistä... Välen pilikille!

Tuubi

Yritin etsiä käsityökaupasta kivoja huivilankoja. En löytänyt, mutta siellä oli esillä uutuuslangasta tehtyjä tuubeja. Ostin sitten tätä Katian Irina -lankaa kun en löytänyt sitä mitä olin hakemassa. Kerä oli aika kallis, melkein 20 €. Painoa 125 g. Aika samantyyppistä kuin pompulalanka, mutta ei ihan niin ärsyttävän symmetristä ja väritkin miellytti silmää. Neulominen oli tosi nopeaa, koko tuubin tekoon meni reilusti alle tunti. Neuloin 11 silmukalla aina oikeaa niin kauan kuin lankaa riitti ja sitten päätellessä yhdistin päät. Lopun langan pujottelin työn sekaan. Lopputulos on niin paksu, että on varmasti lämmin.

Ja edelleen kierrätyskoruja

Vietin taas reilun puolituntisen SPR:n Kontissa valkkaamassa solkia ja nappeja. Joensuun Kontissa oli ainakin tällä kertaa oikein laatikollinen solkia mistä valita. Näkyy tosin olevan vähän eri hinnat eri Konteissa, mutta halpoja yhtä kaikki.

Korujen pohjina siis vanhoja vyönsolkia. Kuvassa tikkuaski solkien keskellä, niin näkee vähän minkä kokoisia ovat. Muut tykötarpeet erilaisia rautalankoja, helmiä, nappeja ja puuvillanauhaa. Näistä tuli ihan kivoja, mutta pitäisi testata koruja käytössä niin näkee lähteekö vanhoista soljista tai halpisrautalangoista väriä.

Huopakoruja

En näköjään pääse tästä korujen teosta. Tiimarista ostin valmiita huopalevyjä, värivalikoima tosin oli aika anee. Kiersin kaksi päällekkäin olevaa levyä (siemmän leikkasin vähän lyhyemmäksi) rulallle pitkittäin ja loppupäähän panin sen verran liimaa, että pysyivät rullalla. Annoin hetken kuivahtaa ja sitten leikkaisin rullista n. 1 cm paksuja paloja saksilla. Sini-violetti yhdistelmässä värit oli näköjään niin lähellä toisiaan, että eivät hirmu hyvin erotu. Rullasin huovat myös sen verran löysästi, että väliin jäi "ilmaa", mutta ne kyllä tiivistyivät aika hyvin sitten kun paloja rupesi käsittelemään.


























Vihreistä paloista ja pienistä vihreistä helmistä tein kaulakorun ja korvikset, sini-violeteista samoin. Saadakseni sini-violeteissa tuon paksumman nyörin huopahelmistä läpi, jouduin tekemään niihin piikillä reiät. Huoparullat on halkaisijaltaan n. 2 cm, vähän pienempiäkin olisi voineet olla. Ovat niin isoja pallukoita, että tuleekohan noita pidettyä. Nojaa, kokeiltu kuitenkin tätäkin.

Kierrätyskoruja

Kovasti oli mukavaa tuo nappikorun tekeminen, piti vähän jatkaa sen homman parissa. Nappivarastoa oli aika vähän täydentää (lue: nappihimo iski), joten kävin Sastan tehtaanmyymälässä ostoksilla. Siellä on pieni valikoima tehtaan vanhaa nappivarastoa myynnissä. Kahdenlaisista metallinapeista ja ketjusta syntyi tämmöinen setti.
















Joskus on tullut ostettua myös erilaisia käytettyjä vyönsolkia SPR:n Kontista. Noin 5 cm x 3,5 cm kokoisesta soljesta, rautalangasta ja punaisista puuhelmistä kieputtelin tämmöisen riipuksen