Kivilyhtyjä

Pimeiden iltojen valoksi tein pihalle pari kivilyhytyä. Innon sivuilta löysin ohjeen. Kävin keräilemässä pari ämpärillistä sopivia kiviä ja asettelin niistä pihalaatan päälle sopivat lyhydyt. Käyttämäni kivet ei tietenkään olleet yhtä hienoja kuin Innon kivet, mutta välttänee...












Innon ohjeessa kivien kiinnittämiseen käyettiin 2-komponenettiliimaa, mutta itse ostin polymeeriliima ja tiivistemassaa kun sille oli meillä muutenkin tarvetta. Ihan hyvinhän nuo kivet kiinnittyivät, jää sitten nähtäväksi kestävätkö talven lumet ja pakkaset. Olisi tosin kannattanut ostaa harmaata massaa eikä mustaa, mutta kun meillä muuten tarvittiin nimenoman mustaa. Mutta jos olisi hieman huolellisempi tahnan levityksen kanssa niin eipä se mustakaan sieltä väleistä näkyisi. Kun lyhdyt on tehty laatan päälle niin voihan ne tietysti nostaa varastoon talveksi jos epäilee niiden kestävyyttä.

Päiväpeitto tilkuista

Näitä siskon kaappien (ja omienkin) ylijäämäkankaita edelleen työstän. Leikkelin käsivaralla isoja, n. 40 x 40 cm tilkkuja vanhoista lakanoista, tyynynliinoista, verhoista, jne. Osa oli jo niin hiutuneita, että ei ainakaan kaikki osat olleet käyttökelpoisia. Tilkuista tuli kohtalaisen samankokoisia, mutta lopputuloksesta näkee että ei ihan... Järjestelin tilkut lattialla mukavaan järjestykseen ja ompelin sitten yhteen jonoiksi.

Minulla oli pohjana veljen perheen (koko suku käytössä!) vanha Ikean 220 x 260 cm valkea päiväpeitto, jossa oli jotain lasten aikaansaamia reikiä. Ompelin tilkkujonot siihen kiinni. Sitten leikkasin ylimenneet osat pois ja viimeistelin peiton reunat (vähän miten sattuu...). Käytin koko ajan samaa keltaista lankaa, en jaksanut välillä vaihdella. Minun ompelukone on tämmöinen ikivanha, käytettynä ostettu romu ja sillä ompelu on kyllä välillä melkoista taistelua. Ihan tuli hiki ommellessa.

Peitto pääsi omaan makkariin ja siitä tuli kyllä totisesti sen näköinen, että vanhoja petivaatteita on käytetty. Mutta onpahan ainakin värikäs. Nyt pitäisi enää tehdä sängynpääty, sekin on ollut suunnitelmissa jo pitkään.

Kuvan siirtoa

Pitihän tätä kuvansiirtoakin lopulta kokeilla. Kävin rautakaupasta pikku purkin akrylaattilakkaa (sikakallista, 11,40 €) ja tulostelin ihan tavalliselle tulostuspaperille kivoja kuvia. Kankaana käytin vanhaa, paksua lakanakangasta. Ohjeen löysin Käspaikasta, en ala sitä tässä enää toistella.













Kuvat tarttuivat vallan hyvin, tosin olin hieman liian innokas ja hankasin paperia pois vähän liian voimakkaasti. Musta väri hieman irtosi ja sotki kangastakin, mutta se ei oikeastaan haitannut, tulipahan ainakin vanhan näköistä jälkeä.









Lopuksi kiinnitin kankaan liimalla laudanpätkän ympärille ja tein nauloista koukut. Toiselle puolelle porasin reiät niin että saan tämän avaimensäilytyskomeuden ripustettua eteisen seinälle. Lopputulos on kuvien suttuisuudesta ja naulojen suuruudesta johtuen hieman rough, mutta välttänee. Avaimeni ovatkin hyvässä tallessa kun Pola Negri, Mary Pickford, Mata Hari ja joku neljäs tuntematon niistä valvovalla silmällään huolehtivat!

Riemunkirjavaa

Käytiin kesällä Sallassa ja paikalliselta kirpputorilta tarttui mukaan kahdella eurolla iso pussillinen (iki?)vanhaa Novitan Rose mohair -lankaa.















Värit olivat aika eksoottiset, mutta ostinpa kun halvalla sain. Virkkailin langasta ihan vaan oman pään ohjeella hartiahuvin. Reunusta virkatessa punainen lanka (tietenkin) loppui kesken, joten piti vähän toisen värin jämällä paikata (näkyy tuossa kuvan vasemmassa alakulmassa). Yritin kyllä paristakin Novitan liikkeestä kysellä josko tuota vanhaa väriä jostakin löytyisi, mutta ei ainakaan vielä tärpännyt. Voihan sitä aina purkaa ja virkata uusiksi jos joskus löytyy.