Koukkuamalla

Serkku osti syksyllä käsityömessuilta tunisialaisen eli kaksipäisen virkkuukoukun. Itse en vielä silloin sen päälle ymmärtänyt, mutta kun näin mitä ihanuuksia serkku sillä oli tehnyt niin piti äkkiä kipittää kauppaan. Virkkuukoukuksi aika tyyris kun maksoi 12 euroa, mutta eiköhän liene sen väärti. Koukun koko on 4, muuta kokoa ei täällä ollut saatavillakaan.






Langoiksi käytin vanhoja seiskaveljeksiä. Koukkuaminen on tosi helppoa ja mukavaa, tosin aika paljon hitaampaa kuin virkkaus tai neulominen. Lapasten tekoon meni monta iltaa. Päällepäin koukkuamisjälki on mukavan näköistä ja lupputulos paksua ja kestävän tuntuista. Ihan erilaista kuin vaikkapa neulotussa lapasessa. Koon määrittämiseen (ainakin tuolla nelosen koukulla) pätee näköjään suunnilleen sama kuin neuloessa, tein 43 silmukan aloituksen ja lapasista tuli melko sopivat keskikokoiseen miehen käteen. Oli niin kivaa että taidan tehdä näitä lisää! Ja kinnasneulakin pitäisi ostaa jossain välissä, se on vielä kokeilematta.



























Nämä toiset tein isälle. Muuten samanlaiset, mutta yläreunan päättely onnistui jo paremmin.



















Ja vielä yhdet siskon pojalle ylioppilaslahjaksi. Näissä käytin toisena lankana (Seitsemän veljeksen sijaan) tuparilahjaksi saatua, paikallisen lammastuottajan lankaa. Se olikin ihanan väristä ja tuoksuista:)
























Ja sitten vielä yhdet pienet kaverin vauvalle...